Miks nämä eivät maistu?

Viimeviikkoisia kuvia riittää. Tuo pimeä pilvinen sää ei saa mitään ulos lähtemis hinkua aikaan. Aurinkoisena päivänä vois tämä funssakin olla suurempi kärsimys, kun nyt on.
Miksiköhän nämä ruusunmarjat eivät ole linnuille maistuneet?

Jääkukkia olohuoneen ikkunassa.

Nämä on niitä edellisen pakkasen kukkasia. Mietin pohjakuvaa ja muokkasin sen sitten yhdestä jääkukkakuvasta. Rajasin ja lisäsin valoa ym. ym. Olkoot nyt jonkun aikaa.

Joitain kuvia.

Otan paljon kuvia silloin, kun saan itseni liikkeelle ja valtaosahan niistä jää näyttämättä. Välillä siivousvimmassani poistan niitä koneelta kokonaan. Tässä semmoisia.

Eilisestä vielä.

Eilen oli kyllä hulluus huipussaan. Ei riittänyt käynti rannalla kirjastossa käynnin jälkeen, vaan hurruutin bussilla kotipysäkin ohi ja kasvimaan lähelle. En tiedä mikä siinä iski, kun päätin lähteä kasvimaalle.

 Eläinten jälkiä meni tuonne.

 Tuonne on menty vauhdilla.

Täällä on juostu ja loikittu.

 Ja tuossa on mennyt ihminen ja koira. Siis sinne!

Ja sit tein vielä suuremman tyhmyyden. Lähdin kulkemaan kasvimaata poikittain.

 Hana tuli vastaan, mutta ei sanonut mitään. Eikä sanonut pääkään. Jalat upotti joka askeleella 20-30 cm. Enkä kääntynyt takaisin. Enkä meinannut pysyä pystyssä millään. Tukea ei ollut ja pelkäsin jo miten käynee.
 Tulin onneksi hevosten polulle ja sitä pitkin pääsin talleille ja lopulta tielle.

Mikä ihme sais tajuamaan, että tuonne ei saa mennä.

Vaikka aurinko paistais vaan tuolla, niin minun on pysyttävä sieltä pois.
Lumessa kulkeminen on näitten silmien kanssa hyvin vaikeaa, sillä korkeuserot alas katsottaessa ei enää erotu. Se vaikuttaa tasapainoon ja pystyssä pysymiseen paljon.

Kun aurinko lämmittää.

Kohta ei ollut tätäkään ihanuutta. Aurinko sulatti kuurat koivuista.

Ja kuu nousee.

Kotikulmien kuurat.

Hämärää se oli vielä kotiin palatessakin.

Hämärä Helsingin reissu.

 Vähemmän oli kuuraa Helsingissä, kuin täällä meillä kotikulmilla. Niin oli vaan hämärää aamusella, ettei paljon huvittanut kuvata. Pakkasta oli lähtiessä 13 asteen paikkeilla.

Sydämellinen.

Ei mikään kuvakikkaulu.

Orvokin laulumailla.

 Kirjastossa käynti jäi eilen kesken ja nyt sen tein. Kävin samalla rantaa katsomassa.

Aurinko heijastuu selkäni takana olevan talon ikkunoista takaisin siihen suuntaan mistä aurinko nouseekin.
 

 Zoomasin vastarannalle.

 Tyrnin marjat eivät näköjään maistu kellekkään.

 Katajat suloisina.

Yöllä satoi kevyttä lunta.

Kävin rannassa kuuraa kurkkimassa.

 Tämän talven kuuratilanne ei ole ollut mitenkään hääppöinen.

 Täällä ylempänä ei just kuuraa näy, mutta rannassakin vain hyvin vähän.

 Nämä kuvat kuvasin iltapäivällä kahden maissa, jolloin aurinko oli suvainnut tulla esille.

Joku ihminen oli jäälläkin, vaikka joku kertoi siellä käyvän viiman. Olisin oikaissut jäätä pitkin, mutta tällä kertaa se ei onnistunut. Olin menossa kirjastoon ja sekin jäi nyt toiseen päivään.  Flussaa tuo on tehnyt jo muutaman päivän, joka ehkä vois selittää tällä kertaa nämä kivut jaloissani.

Päivä oli ihana kaikesta huolimatta.