Aamukuu.

 Olin päättänyt kuvata kuunpimennyksen ja asetin kameran asetukset oikein ja kameran jalustaan valmiiksi.  Eikä se mokoma sitten näkynytkään. Pilveen meni.

Enkä jaksanut lähteä superkuuta katsomaan, mutta tänä aamuna kuu oli näkyvissä vielä kahdeksan aikaan.

 Kuva on rajattu, mutta ilman vakaajaa ja käsivaralla otettuna aika  hyvä.

Toisella puolen taloa näytti tältä.

Ja vielä vähän.

Oravia on kiva kuvata, mutta kun olen ollut sidoksissa kotiini pitkään jää kaikki kiva kokematta. Siksi tämä sunnuntaiaamu oli itselleni niin ihana.

 Välillä tuntui jo, etten  jaksa enää yhtään, mutta laitoin pyykkikopasta yöpaidan ikkunalle mytyksi ja kameran sen päälle.

 Tämä toinen pysyi onnekseni lähes samassa kohdassa ja kameraa tarvitsi siirrellä vain vähän.

 Ajoittain mietin kannattaako kuvata enempää, sillä oksat peittivät koko veijarin.

En vaan malttanut lopettaa.

 No, mitäs nyt?

 Ei sitä kuivaa kävyn käppärää kannata maistaa.

 Voi pientä!

Oisko tuolla yhtään parempaa?

 Ehkä sieltä jotain löytyy?

Ei löytynyt, vai tuliko jo massu täyteen? Mietin mites talvella käy?

Lisää oravakuvia.

 Tämä on syötävää...

 mutta hyvälle tuoksuu täälläkin.

 Kyllä orava syömistä löytää.

 Nam, nam!

 Ja oraviahan oli kaksi.

 Eläs nyt putoa sieltä!

 Kummallakin on tosi pitkä häntä.

Aamuaurinko valaisi kuusen just sopivasti, eikä tuullut, joten otin 240 kuvaa näistä. Puolet kuvista poistin, mutta näitä riittää vielä.

Kurkkasin kylppärin ikkunasta.

 Vastapäisessä kuusessa näin taas kaksi oravaa. Joku viikko sitten ne kävivät käpyjä etsimässä, mutta tänä vuonna ei käpyjä tullut. Kuusi ei  kukkinut keväällä, vaikka tämä kuusi on ollut hyvä kukkimaan ja käpyjä tuottamaan.

 Mutta nyt äkkiä kamera esiin  ja katsomaan mitä ne nyt etsii.

 Pitkään piti tutkia...

 ja jotain syötävää sieltä löytyi.

 Katseli ne käpyjäkin, mutta nuo  kuivat käppyrät ovat varmaan toissakesäisiä. Viimekesän runsas käpymäärä tuli tarkkaan syödyksi.

 Jotain hyvää tuoksua?

Tämä on hyvä!

Kuusen uutta kasvua se söi.

Olen kuvannut näitä niin monta kertaa, ettei ne yhtään hätkähtäneet, kun kylppärin ikkunan avasin. Näkivät kyllä minut siinä kuvaamassa. 

Ihana aamukävely pitkästä aikaa.

 Lääkkeen voimin lähdin aamukävelylle. Syksyn värejä oli jokapuolella.

 Ei ihan parhaimmillaan vielä, sillä yöpakkasia ei ole vielä ollut.

Aamuvalo on  ihana!

 Nurmikko kimmelsi vesipiraroista.

Heinikko oli auringonvalossa mukavan näköistä.

Kuljin mäkiä alas ja ylös.

Kurkin pihoihin.

Olipa ihanaa!