Tahtoo lisää tämmöisiä päiviä!!!

Tämmöiset päivät ne nostaa ihmismielen kaikista murheista ja huolista. Kipu jää sivuseikaksi, kun sielu nauttii ;) Tahtoisin laittaa kaikki 250 kuvaa tänne, mutta eihän se käy.

Blogien kuvatila täyttyy liian nopeasti, vaikka olen alkupään kuvia karsinut...joo, mutta ehkä joku kuva on jäänytkin. Lisäsin kuvia Picasaan.

Kuvasin syksyllä...

Takiaisia, sienikasvustoa...sitä nurinpäin kasvavaa ja rantaa ja oon näköjään sen jälkeen leikkinyt kuvankäsittelijää. Siniharmaita kuvia tälle päivälle.

Katsoa saa...

 Äiti tuolla räplää kameransa kanssa...

 ja minä olen, kuin en oliskaan.

 Eihän se tiedä miten minun tekisi mieli sen kukkia...joo katsoa vaan.

 Katselen muina miehinä ulos ja ei se huomannut vieläkään mitä suunnittelen mielessäni.

 Ei saa koskea! Sitähän se sanoo aina. En koske en!

 Kiusaus on kyllä kova ja voisin heti hypätä tästä pois.

 Ne on kyllä niin vastustamattoman kauniita, nuo kukat meinaan.

 Ihana aromirikas tuoksu näissä.

 En koske, en maistele, mutta kait näitä saa halata hiukan?

 On ne vaan niin ihanan kauniita!

Katsoin, mutta en koskenut! Hyvä poika minulla :)

Välillä näin.

Serkkutyttö vihaa Krysanteemeja ja kuulemma heittää heti vieraitten poistuttua tuliaiskukat roskiin, jos joku sattuu sitä lajia hänelle viemään. Ei näissä minun mielestä mitään vikaa ole.
Ostin jonkun kukan ihan kuvatakseni niitä, mutta ilman lisävaloja kuvaaminen on mitä se nyt on.
Ihanaa ajatella kevään tuloa ja varsinkin tulevien päivien valoisuutta.

Mikä satoi suli jo pois.

Käväisin vaan hetkisen pihalla, kun satoi lunta. Metsän puut näyttivät niin kauniilta silloin, mutta nyt kaikki puissa olleet lumet ovat sulaneetkin jo pois.

Polkuja ja kävelyteitä.

Olipa mahtava keväinen aamupäivä. Tänään oli pakko käydä kaupassa ja mikäs sen mukavampaa, kun pääsin vielä naapurin kyydissä osan matkaa. Loppumatkasta ennen kauppoja saatoin napata muutaman kuvankin. Kuvat eivät tosin tulleet oikeassa järjetyksessä.

Jos metsään haluat mennä nyt...

Tietysti alkuperäinen ajatukseni oli mennä metsään, mutta en sitten mennytkään. Olkaa hattupääpuut rauhassa! Tuommosen lumimötikän kun saa päähänsä, niin varmaan säikähtää. Tänään nimittäin tippuu lunta, kun sää on lauhtunut.

 Aurinkokin pilkisteli ajoittain.

 Zoomattu kuva Kirkkonummen puolelle näyttää lumisateen olevan tulossa.

Vaihdoin kameran vesitiiviiseen, sillä sieltä tulikin kunnon kuuro.

Ajotiet oli nyt aurattu, mutta kävelytiet tukossa aura-autojen ajettua lumet sinne. Pihassamme on tehty lumitöitä sen verran, että just ja just voi autolla ajaa. Lumi on nyt raskasta lapioida, tai kolata. Minun ei tarvitse onnekseni lumitöitä hoitaa.

Värinvaihto ym.

 Vastakkaisvärit.

Eikös näistä sais nättejä tauluja?

Kävin asioilla.

Aamu näytti niin ihanalta, mutta enhän minä silloin vielä liikkeelle päässyt. Jo loppunut antibioottikuuri sai vissiin mahan kramppaamaan ja eihän silloin uskalla mihinkään lähteä. Onneksi asettui niin, että pääsin kauppaan ja kiireesti taksilla kotiin.
Tuossa roskiksen kulmilla nappasin nämä lumikuvat ja ne jäi aioiksi ulkokuviksi tänään. Alimmassa kuvassa näkyy nuo kivat lumipussukat ihan, kun olisi kangasta drapeerattu siihen.

Keltaruusu...

Hetken ilo. Ostin eilen kimpun ruusuja. En raski ostaa itselleni, mutta eilen sorruin, kun Kampin kautta kuljin ja näin kukat siinä esillä. Kallis kimppu yli 14 €, mutta värit oli niin houkuttelevan kauniit, joten ostin, kun oli ystävänpäiväkin. Itselleni iloksi, en onneksi kellekkään viemisiksi.

Tänään kukat roikkuu alaspäin kuivumassa. Yksi ainut keltainen on enää hyvänä maljakossa. Kukat oli tiiviissä kimpussa, jonka myyjä aukaisi ja katkoi varret. Sitoi kimpuksi ja kääri pakettiin. Puolen tunnin kuluttua kotona avasin paketin ja vihreät lehdet tippui melkein siinä käsiin. Karsin niistä suurimman osan pois, kun olivat muutenkin huonon näköisiä. Rapsutin varsista kuoret ja toivoin kukille edes hiukan ikää vielä, vaikka tajusin miten niitten kanssa käy.
Ja niinhän siinä sitten kävikin :(

Ystäville!

Kuurankukkia.

Vain ylin oli piirtynyt minun ikkunaani ja muut on kuvattu viemärirottien valtakunnasta...melkein.
Yks mummo tuli ihmettelemään mitä minä viemärinsuulla pyllötän. Lystinsä jokaisella.