Nythän paikan löysin :)

 Vautsi mikä paikka!

 Suomenlinnan suuntaan....

 ja lännen suuntaan. Kiva kanava saarten välissä.

 Tässä sen kuulin.

 Päivä kirkastuu?

 En nähnyt vielä, mutta kuulin ja tunsin.

 Enpä kerrokkaan vielä mikä se oli, mutta sen takia jätin tuonne saareen menon toiseen kertaan.

Mustaa jäätä.

Ihan, kuin ei talvi oiskaan.
Kerron seuraavassa mikä se oli, jos joku ei jo arvaa ;)

Ei mikään turha reissu.

 Tuonne olis tarkoitus mennä. Ei jäälle, vaan tuonne Uunisaareen.

 Tuollakin olis kiva käydä.

 Ja eikun kävelemään.

 Joku oli nostanut poijun??? maalle.

 Reippaasti tuulessa ja sit siltaa pitkin. Tätä siltaa ei oo tässä avoveden aikaan, sillä silloin veneitten pitää päästä tuosta kulkemaan.

 Tuollakin voisin käydä.

 Vaan enpäs päässyt.

 Näyttää kivalta, joten tuonne!

Saari onkin kaksiosainen. Tuolla oli melkoinen yllätys. Oon käynyt täällä ennen yhden kerran, mutta en muista tästä muuta, kuin ravintolan. No, niistä huomenna.

Tuulinen aamu.

 Harmaat pilvet....

 ja kylmä viima. Miks ihmeessä päivät eivät jo kirkastu?

 Jossain idänsuunnassa näkyi vähäinen valo.

 Siellä näkyi olevan myös jotain lintuja.

 Kuvailin kulkiessani rannan jääsohjoa.

 Sitähän siellä riitti.

 Tuuli oli rikkonut jäät ja tuonut ne rantaan. Viikinki näköjään saapuu, mutta mitäs tuolla jäällä on?

 Nyt täytyy olla tarkkana, että saan tärähtämättömän kuvan.

 Tämä on suurennettu, eli lokkeja ne siellä!

 Variksia lenteli, eli rannan linnut olivat variksia.

 No, kuvasin sitten lisää jäitä.

 Onhan nekin jotain paremman puutteessa.

Olis tehnyt mieli jatkaa matkaa, mutta se tuuli! Lähdin suosiolla pois. Näin vielä ison parven naakkoja, mutta en enää lähtenyt niitä jahtaamaan.

Kiersin ympäri ja ihastelin.

 Ensin katsoin, että OHO!

 Kiersin toiselle puolen mihin aurinko paistoi.

Se on oikeesti mustaa.

Vautsi miten upeeta!

Käykääs katsomassa siinä Hernesaaren, vai olisko enemmän Eiran rannassa. Birgitan puistossa kuitenkin. Birgitta lienee sen kahvilan nimi?
Rakastuin noihin seiniin! Upeat!

Kauneus on katoavaista.

Tämä hetki on aamuissa parasta.

 Vaikka aurinko nouseekin pilven takaa, sen nouseminen on aina näkemisen arvoinen.

 Sen valo muuttaa aallonmurtajan takanakin veden kultaiseksi.

Silmin nähtynä moninverroin kauniimpaa.

 Koko meri on yhtä kultaa.

Auringon noustua ylemmäksi kulta muuttuu hopeaksi.

Upea aamu muuttuu harmaaksi päiväksi.

Laivat kulkee.

 Ensimmäisenä lähti Lotus. Löysin tietoa, että se on rakennettu 2005 Turussa. Se on öljy/kemikaalitankkeri. Lähti eilen Länsisatamasta.

Ja kun olin rannalla, niin kuvasin taas kaikki näkemäni laivat.

Mariella sieltä tuli ja on just menossa Kustaanmiekan salmeen.

Seuraavana tulee Siljan laiva. Nehän kulkee peräkkäin.

Symphony tällä kertaa.

Matalilta näyttää Suomenlinnan vallit sen rinnalla.

Siellä se menee kaiken takana.

Tuolta tulee vieläkin joku?

Viikinki sekin.

Sen verran höyryä, tai mitä lie, etten saanut nimestä selvää. Katajanokalle sekin menossa.

Tallinnaan menossa tuo, joten se lähti Länsisatamasta.
Tämä kuva on rajattu, mutta kun tätä ja muita kuvia vielä suurentaa voi nähdä melkoisesti vesilintuja avoveden äärellä. Siinä just ennen Suomenlinnaa niitä oli paljon. Poislähtiessä näin eilisen aamun ainoat linnut. 1 varis ja 2 lokkia.