Aamuhetki kullan kallis!

Katohha poikaa!

 Mitäs täällä mietit?

 Aurinko nousee!

 On kirkkaana taivas!

Soi  lintujen laulusta... Ja nyt lopetat nuo iänikuiset luritukset!

 Ankee tyyppi!

 Täh! Mikä ankee?

Täällä mittää lintuja oo!

Minä ?

 Mitäs jännää tään kiven vieressä näkyy?  Kamera vaan puuttuu, muuten vois verrata minun touhuihin rannoilla.

 Kääk! Tähänkö nyt jäin, se hiki päästä tippuen  puskahtaa.

 Nyt täytyy miettiä miten tästä selviän pois.

Jalat nyt ainakin kastuu, tai sitten mätkähdän suoraan tuohon mahalleni.

En nyt enää seikkaile ihan joka ryteikössä, mutta tämä tilanne on minulle kovin tuttu. 

En osaa ym.

 Kuvata kuuta ikkunan läpi.

Enkä osunut hyvään paikkaan silloin, kun se oli jo laskemassa.

 Olen  hidas ja kamera vielä hitaampi.

 Näin ainakin kolme tikanpoikaa puussa leikkimässä.

Sekin kuvaushetki meni ohi yhden naisen ryntäillessä läheltä. Piti vielä ryntäillä siitä kolmeen kertaan.  Nämähän säikähtivät ja lensivät muualle.

Kivaahan se kuvaaminen on silti.

Merivesi alhaalla.

 Pikkukameralla kuvaan aina välillä, kun oon laiska, enkä kehtaa vaihtaa objektiivia toiseen. Pikkukameralla ei saa hyvää aurinkokuvaa.

 Seisoin kallion päällä ja tästäkin näkee miten paljon vesi on alempana, kuin joskus muulloin. Kiviä näkyy enemmän.

Eikä nyt tarvinnut vedessä kaahlata tuostakaan kohtaa.

 Toki ihan jokapaikkaan ei kannata mennä ilman vedenpitäviä kenkiä.

 Tuolta kalliolta ne edelliset kuvat otin.

 Noistakaan kivistä ei monikaan näy silloin, kun vesi taas nousee.

 Kannas mistä pääsee yhteen pikkusaareen. Siitä löytyy monta juttua tästä blogista, jos jaksaa hakea.

 Oikeastaan se on noin kaukana.

 Zoomailin vain.

 Kohta ovat saaressa jo.

Sinne kannattaa kyllä mennä, jos vesi laskee vielä, tai sitten saappaat jaloissa. Jotkut menee kesällä paljasjaloin.

Tulevat sieltä poiskin.

Tallinnan laiva lähdössä.

Telkät.

Näin kaukana paljon vesilintuja, mutta minun kameroilla ei niitä kannata edes yrittää  enempiä kuvata.

 Ne näyttivät kuitenkin tulevan lähemmäksi.

 Niitä oli paljon, sillä osa on aina sukeltanut.

 Laitoin kameran jalan tukevasti maahan ja yritin parhaani. Kuvat on otettu 300 mm objektiivilla ja kuva vielä suurennettu.

Sen verran selvää saa, että Telkkiähän ne kaikki olivat.
Mietin kumpaa toivoisin enemmän, pitempää putkea vai vakaajaa.

Pikkupakkanen.

 Kuvittelin olevan kylmempää mitä oli. Aamu oli ihana.

 Kun menin en nähnyt ihmisiä vielä.

 Aurinko oli kuitenkin jo noussut.

 Sorsa aamutoimissaan.

 Varikset touhukkaina.

 Vähän kuuraa, vain  vähän.

On se kylmää kalliolla kököttää.

Totta puhut!

Kuvia otin taas paljon, joten tämän aamun kuvia laitan vielä muutamaan kertaan.

Me toivojat kaikki ;)

Ja kuvasin vaan, mitä ikkunoistani tänään näkyi.

 Aamupäivällä mietin kirkastuuko tänään ollenkaan. Kirkastuvaa toivon kukkieni takia.

 Varis mietti ja toivoi samaa asiaa.

 Kummankin toive kuultiin.

 Liekkö ollut naakoilla sama toive, joten monta toivetta on tänään lähetetty.

Näin on! Sanoo variskin.

 Ja lisää meitä toivoneita.

Tuolla vielä...

Täytyy olla tyytyväinen, kun niin moni oli tänään samaa mieltä variksen ja minun kanssani ;)