Savuja ja pilviä.

Taas kerran oli päivä, jolloin tunsin olevani kuvaamisen kannalta aina väärässä paikassa.
Aamulla päätin kokeilla miten jalka kestää kävellä ja hurruuttelin bussilla rannalle:

 Westendin uimarannalla olevan niemekkeen ( saaren ) kärkeen hetkiseksi.

 Zoomailin saariin.

 Ja lähdin takaisinpäin.

 Kiipesin pienelle kallionnyppylälle.

Olin liian aikaseen liikkeellä, sillä aamupakkanen piti nämä jäätikkäät jäässä. En saanut pisarakuvia.

Varjoja ja lunta vaan kuvasin.

Ja tietysti olin bussissa, kun näin pilvissä halo-ilmiön.  Bussin ikkuna oli vielä hyvin likainen. Siispä pois bussista.

Ja sinne se ilmiö häipyi pilveen :(

Katsokaas mikä pyörre kuvan alareunassa !

Suomenojan lämpövoimalan savuko se kieppuu?

Kuvia on käsitelty pilvien esiin saamikseksi.

Pilviä riitti, mutta olin tietysti aina väärässä kohtaa kuvaamassa. En tykkää kuvata valopylväitä, enkä liikennemerkkejä. No, tämmöstä tänään !

Rannassa mutkin.

 Tänään en mennytkään enää metsään, vaan päätin kävellä rannan kautta. Suo siellä, vetelä täällä käy toteen näitten polkujen kohdalla kohta. Ei passaa astua harha-askeleita, tai humpsahtaa lumeen. Lunta on varmaan 50 cm. Oikealla olevan valotolpan takana näkyy muutama penkki, tai selkänojat niistä ja siitä arvelin tuota lumimäärää. Kävelytie kulkee normaalisti siellä ja nyt se oli muodostunut ihmeellisesti lähemmäs rantaa. Kapea polku vain.

 Saunaniemen edustalla näkyy pilkkijöitä vielä.

 Ja nämä rohkeat kulki ihan reippaasti kohdassa missä jää sulaa virtauksen takia nopeasti.

 Ihan rannassa oli vettäkin jäällä.

 Minä en mennyt lähemmäs rantaa, vaan käännyin kohta kotia kohti. Tykkään sinisen ja ruskean sävyistä. Ihan oli Maaliskuinen olo.

Tuo tyhjä talo mietityttää aina, kun kuljen sen ohi. Minkähän tarinan se kertoisi, jos alkaisi puhumaan ?  Tykkäisin tuosta talosta.

 Eikä päivää ilman jäätä ja tippuvaa vettä ;)
Tää oli niiiin myrtsi, niin myrtsi. Minä sentään olin hyvilläni, kun pystyin kävelemään edes tämän verran.

Lumet sulaa!

 Jäätä kannonpäällä.

 Jäätä metalliaidalla.

 Se sama jää rajattuna.

 Vähän käsiteltynä.

 Lisää käsiteltynä.

 Minun parkkiruutu.

Rapakko parkkipaikalla.

Sulavaa lunta rapunpielessä.

Minä kävin ulkona ;)  Kävelin hyvin varovasti...metsässäkin, mutta siitä ei puhuta kellekkään mitään.

Katsellaan taivaita...

Onneks on taivasta näkyvissä ja tänään vielä pitkästä aikaa pilviä, joita kuvata. Kuvat on otettu tässä järjestyksessä vajaan puolen tunnin aikana.
Onneks sanoin sen tähden, kun lääkärin neuvon mukaan kuuluis vältellä kävelemistä tällä jalalla.

Hyvää Naistenpäivää!

Oikein kaunista ja ihanaa Naistenpäivää lukijoilleni!

Lumivalkoista.

Lumipenkan pitsihörhelöt oli ihania. Tässä kohtaa lumi oli vielä valkoista.

Puikkojen aamu.

 Jääkynnet olivat vielä paikoillaan ja tällä kertaa aurinko valaisi paikkaa, johon se ei montaa hetkeä paista.

 Tuonne ylös paistaa ja valuttaa lumimassaa alaspäin. Kynnet ovat tuossa vasemmassa reunassa näkyvän kohdan alla.

 Lunta on tullut alas jo todella paljon ja nyt se on kiiltävän jään kuorruttamana todella liukasta. Rohkea rokan syö, mutta kun vilkaisin ylös, niin teki kyllä mieli sieltä alta pois.

 Ylhäällä n. 3 m korkeudessa kimalteli jotain. Näytti joltain ötökältä siellä korkeuksissa. Kokeilin zoomata ja se näköjään kannatti.

Sähkökaapin jääpuikot seuraava kohde.

 Nyt piti huokasta, sillä kiipeilijäksi en enää meinaa alkaa.

 Zoomasin siis...

 Vielä lisää...

Kannattaa zoomailla, jos on vaikeuksia mennä lähelle kuvaamaan ;)  Menisin kyllä, mutta olen luvannut tytöilleni olla kiipeilemättä. Toinen lupaus olla menemättä jäälle täällä. Oli siellä jäällä tänäänkin ihmisiä.

Jääkynnet.

Arvatkaa meenkö huomenna uudestaan näitä katsomaan ?

Vähän kauniimpaa.

Eilen joku saattoi miettiä, miks noin ankeasävyisiä kuvia laitoin...no, olo oli vaan semmoinen. Tänään olo oli taas ihan muuta ja kävin etsimässä kevyempää takkia ulkoiluun, mutta sen minkä näen mielessäni voi jäädä löytymättä. Tuulta pitävä ja reilunkokoinen. Reilun pituinenkin, mikä on nykyaikana ehkä se asia mitä joudun hakemaan enemmänkin.
Kun en löytänyt takkia, niin ostin 2 kukkaa. Pinkkejä kumpikin, mutta toinen himpun vaaleampi toista.

Eilinen mielessäin.

Eilen oli niin täyskymppi sää, kuin vain olla voi. Tänään ei oo ja siksi leikin kuvankäsittelijää taas kerran. Pihan keinuheppa pääsi seikkailemaan uusiin väreihin.
Onneksi luonto on mikä on, eikä mitään näitä värejä.