Tahtoo lisää tämmöisiä päiviä!!!

Tämmöiset päivät ne nostaa ihmismielen kaikista murheista ja huolista. Kipu jää sivuseikaksi, kun sielu nauttii ;) Tahtoisin laittaa kaikki 250 kuvaa tänne, mutta eihän se käy.

Blogien kuvatila täyttyy liian nopeasti, vaikka olen alkupään kuvia karsinut...joo, mutta ehkä joku kuva on jäänytkin. Lisäsin kuvia Picasaan.

Metsässä.

Siellä asuu joku?

En tiedä mikä ihme taas sai minut tasapainoilemaan tuonne metsään, vaikka viimekerralla vannoin jättäväni ne kapeat polut tältä talvelta. Hyväähän se teki, mutta järkevää se tuskin on.

Loppiaispäivän satoa.

Ei ollut vielä pakkanen, eikä liukasta missään. Märkää kyllä riittää.
Kävelin metsän kautta rantaan. Kuvittelin kerkiiväni rantaan ennen pilvistyvää, mutta täytyy nyt tyytyä tämmöiseen siniseen tunnelmaan taas kerran.

Kaatuneen lepän urvut olivat jännän violetteja... ihan oikeasti just tuon värisiä, kuin kuvassakin.

Vuoden ensimmäinen.

Pakkas-ukon puuhia ilmiselvästi ;) Pikkurapakko kivasti jäätyneenä.

Isompi rapakko oli myös koristeltu. Siihen en päässyt ihan lähelle kuvia ottamaan, mutta zoomasin vähän.

Kameran linssikin tuppas pakkasessa höyrystymään.

Keksin sitten pitää kameraa kädessä niin, että linssi pysyi lämpimässä.

Täysihana aamu tänään. Näitä tämmöisiä aamuja lisää kiitos!

Isoja kaatuneita puita on ihan tuosta kotikulmilta lähtien melkoisesti. Jokainen päivä on erilainen ja kuvattavaa löytyy ihan kivasti.  Kuvasin tänäänkin vuorotellen kahdella eri kameralla. Uusin pikkuinen ja halpa Canon osoittautuu hyväksi lähikuvien kanssa. Palautan kohtapuoliin lainassa olleen kameran vävylle takaisin. Sen jälkeen täytyy vaan totutella raahamaan mukana pikku- Canonin lisäksi myös isompaa Canonia, joka on siskon vanha. Sillä saa hyviä kuvia, mutta sitä ei voi kuljettaa taskussa niin, kuin noita pikkukameroita.

 Ajattelin tekeväni kollaasin joulukuustakin, mutta läppärin vaihdon myötä en ehkä ryhdy niitä kuvia etsimään.

Saa nyt nähdä minkälainen kuvausvuosi tästä vuodesta kehittyy. Mukavia kuvausretkiä kaikille kuvausta harrastavalle!

Se oli AURINKO :)

Tekipä hyvää hetkisen nähdä aurinkoa. Hyppäsin oitis hynttyisiini jä köpöttelin metsään. Tällä jalalla ei pitkään kävellä. Kuvasin rapakoista heijastuvia puita ja pienen puropahasen veden virtaamia. Ihania värejä ja kuvioita.
Takaisin tulin toista kautta, jossa tien tukki pari kaatunutta kuusta. Kuva on kyllä nyt väärillä säädöillä otettu, mutta lataus loppui just tuohon, enkä saanut parempaa. Tuon kuusen kiersin latvuksen kautta... ääh, hirveä mutavelli koko tie. Vähän matkaa eteenpäin oli toinen vielä paksumpi samoin tien yli kaatuneena. Siellä oli onneksi kuivempaa.
Tämä pikkulenkki teki mielelle oikein hyvää.

Lunta.

Eilen satanut lumi oli jo muuttunut loskaksi päivällä ja näin näyttää, ettei metsässä mitään kummempaa kuvattavaa ollutkaan.

 Kannattaa kumartua ja kuvata lähempää maata. Kuvat kannattaa katsoa isompina.

Oikein hyvää itsenäisyyspäivää!

Pieni metsälenkki.

Tämä jännästi nurinpäin kasvava sieni on ihan mahdoton kuvattava. Eilen sain tämmöisen kuvan, enkä enää meinaa uudestaan yrittää. Kasvaa kaadetussa puussa.

 Ensimmäinen aamu, kun näin rapakossa jäätä.

 Joulutähti?

 Jalat oli tönkköinä ja päätin tutkia vaan hetken tätä pöpelikköä ja kääntyä takaisin kotiin. Kuvittelin tuon taustalla olevan pensaan olevan joku paju, mutta eipäs ollutkaan.

 Haa, sehän on niitä leviäviä vieraslajikkeita nimeltä Tatar. Miten ihmeessä se voi kasvaa täällä?

 Kokoero on melkoinen koivunlehteen verrattuna.

 Voi pientä koivunlehteä.

Tatarin lehdet kuurassa.

Tänään aamulla oli autot ja katot kuurassa ja pieni pettymys olikin, kun kuuraa oli maassa noin vähän.